sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Kirjareflektio: Paasivaara, L., Suhonen, M., Virtanen, P. Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa. 2011.Tietosanoma Oy. Helsinki.

Kuva: Suomalainen.com - E-kirjakauppa
Vastikää tänä vuonna (2011) ilmestyneessä Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa-kirjassa käsitellään projektityötä käytännölliseltä kannalta. Hyvinvointipalvelujen alan projektit toteutetaan usein päivittäisten työtehtävien ohella, minkä vuoksi niiden johtamiseen liittyy haasteita. Kirjassa tarkastellaan projekteja alusta loppuun saakka (ideointi- ja toteutusvaiheesta aina käyttöönottoon ja tulosten vakiinnuttamiseen). Erityisen huomion saavat projektien onnistumiselle keskeiset asiat kuten johtamisen taito ja projektiryhmän dynamiikka.





Kirjassa annetaan välineitä hyvinvointipalvelujen käytännön projektijohtamiseen. Kirja sisältää myös käytännön esimerkkejä mm. seuraaviin asioihin:
* Miten projekti saadaan kytkettyä luontevaksi osaksi päivätyötä
* Miten projektiin liittyvät tehtävät saadaan hoidettua päivätyön lisänä
* Miten henkilöstö saadaan sitoutumaan projektityöhön

Isoissa projekteissa tärkeät kysymykset ovat vielä laajempia:
* Miten ihmisiä ja asioita johdetaa tuloksekkaasti ja tehokkaasti

 PROJEKTIYHTEISKUNTA?

Jotkut tutkijat käyttävät nyky-yhteiskunnastamme käsitettä projektiyhteiskunta. (esim. Rantala & Sulkunen 2006) Projektimaisen työskentelyn toimintaidea on siirretty hyvinvointipalveluihin yritysmaailmasta. Hyvinvointipalveluissa työyhteisöt käyttävät kehittämistyössään runsaasti erilaisia projekteja. Projektit tuleekin nähdä kiinteänä osana työyhteisöä ja sen kehittämistä. Niiden tarpeellisuutta ja merkitystä tulee harkita huolellisesti ennen käyttöönottoa. Tarpeettomat projektit aiheuttavat työyhteisöön ylikuormittumista, projektiähkyä ja hallitsematonta uusiutumista. Ennen uutta projektia on syytä määrittää projektin kesto ja syvyys, laajuus, pakollisuuden aste, omaehtoisuus, suhde työyhteisön perustehtävään.

Projekteja ei kannata tehdä pelkästään tekemisen ilosta!

Hyvinvointialan organisaatioita kuvaa palveluperiaatteen ohella niiden moniammatillisuus. Merkittävän haasteen organisaatioille ja niiden johtamiselle muodostaa moniammatillisen yhteistyön organisoiminen. Moniammatillisen työotteen ydin on yhteisöllinen asiantuntijuus. Eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä rajoittaa käytännössä, että ammattiryhmät ovat toisiinsa nähden erilaisessa asemassa työyhteisön kokonaisuudessa. Tämä asetelma siirtyy helposti myös projekteihin. Yhteistyön toimimattomuus estää eri tavoin asiakkaiden hyvää palvelua, heikentää henkilökunnan työmotivaatiota ja lisää työn kuormittavuutta.

VERKOSTOITUMINEN

Tärkeä asia hyvinvointipalvelujen projektien yhteistyön kannalta. Verkostoituminen on yhteistyön nykytrendi!

PROJEKTIJOHTAMINEN

Projektin johtaminen voidaan jakaa karkeasti asioiden ja ihmisten johtamiseen. Asioiden johtaminen on projektiin liittyvien käytännön asioiden  toteuttamista; suunnittelua, seurantaa ja raportointia. Ihmisten johtaminen liittyyy innostavan projektikulttuurin luomiseen ja oman johtajuuden tunnistamiseen. Erittäin merkittäväksi ihmisten johtamisessa projektityössä on viime vuosina tieteellisissä teksteissä nostettu projektipäällikön tunneäly (Sunindijo ym. 2007). Tunneäly tarkoittaa mm. henkilön kykyä tunnistaa omia ja toisten tunteita (Goleman 1998). Terveysalalla keskustelu projektin johtajan tunneälystä on tärkeämpää kuin muilla aloilla. Tunneälyä on mahdollista oppia. Tunneäly on erittäin tärkeä alue projektijohtamisen saralla, ja projektipäälliköiden kannattaa panostaa sen kehittämiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti